ILON PILAAJA

Sebastian Vettelin napatessa Saksan GP-kisan paalupaikan, tavallaan Valtteri Bottaksen ja Kimi Räikkösen ”nenän edestä”, voidaan kai sanoa, että hän oli meidän suomalaisten ilon pilaaja. No, saksalainen teki Ferrarillaan loistavaa työtä ja puristi itsensä väkisin ykköseksi, lyöden Bottaksen 0,204 ja Räikkösen 0,335 sekunnilla. Peli oli selvä ja hatunnoston arvoinen. Vettelillä on ennen huomista Saksan kisaa 8 pisteen johto Lewis Hamiltoniin verrattuna ja nyt tilanne näyttää hänen kannaltaan hyvältä. Hyvältä sikäli, että Hamiltonin aika-ajo mureni auton tekniseen vikaan heti Q1:sen jälkeen. Britti joutunee aloittamaan kisan 15. lähtöruudusta ja se tekee ainakin voitosta ajamisen vaikeaksi. Englannissa Hamilton nousi alkuvaikeuksien (putosi Kimin kanssa kolaroituaan P20 sijalle) jälkeen lopulta peräti toiseksi. Jotakin samanlaista häneltä voi odottaa nytkin. Ainakin kärjen tuntumaan hän varmuudella yltää.

Kuljettajakaruselli pyörii nyt todella vinhasti ja F1 media heittää uusia kuljettajapareja lähes päivittäin. Mercedeksen vahvistaessa ennen tätä viikonloppua molempien kuljettajiensa jatkosopimukset, voidaan sanoa, että ainoa varma pari joka jatkaa ensi kaudellakin on Hamilton-Bottas. Lähes varmaa on myös parin Max Verstappen-Daniel Ricciardo jatkaminen Red Bullilla. Kunhan australialainen piirtää puumerkkinsä sopimukseen, asia on valmis. Kimi Räikkösen ympärillä kuhisee normaaliin tyyliin, tähän aikaan vuodesta, todistelu siitä, että joku vie hänen paikkansa Ferrarilla. Vahvimmin ehdolla on Ferrarin oman akatemian kasvatti, monacolainen Charles Leclerc. Hän on esittänyt erittäin hyviä otteita Sauberilla ja on tiettävästi Ferrari-päällikkö Sergio Marchionnen mieleinen mies Räikkösen korvaajaksi. Nyt on kuitenkin niin, että Marchionne sairastaa juuri tällä hetkellä jotakin sairautta sen verran vakavasti, että hän siirtynee päätöksen tekijän paikalta pois vielä tämän kesän aikana. Ferrarilla on menossa uuden päällikön haku ja vaikka prosessi voi olla hidas ja pitkäkin, niin Marchionnen on itsensä takia siirryttävä Italiasta tihkuneiden tietojen mukaan melko nopeastikin takavasemmalle hoitamaan ja hoidattamaan itseään. Sillä voi olla suurikin vaikutus Ferrarin kuljettajan valintaan.

Mitä Saksan kilpailulta voi odottaa? Uskon, että jotakin hyvää ja tämä käsitykseni perustuu siihen, että renkaat kuluvat kiitettävän nopeasti huonoon kuntoon. Se asettaa tallien taktiset suunnittelijat kovan haasteen eteen. Kaikki kärkimiehet yrittävät selvitä kisan, jos sää sen vain sallii, yhdellä stopilla ja sen myötä jotkut saattavat törmätä vaikeuksiin. Ja jo pelkästään se, että Hamilton starttaa 15. ruudusta ja Red Bullin Daniel Ricciardo kaikkien takaa, konehuoneen muutosten takia, takaavat hyvää viihdettä lähes läpi koko kisan. Ja parasta olisi luonnollisesti se, että niin Valtteri kuin Kimikin seisoisivat palkintokorokkeella kisan päätyttyä.

Mainokset

HYVÄ KIMI!

Kiitos Sebastian Vettelin lähdön jälkeinen törmäily Paul Ricardin radan ensimmäisessä mutkassa, Ranskan GP-kisasta tuli hieman mielenkiintoisempi, kuin mitä se olisi ollut ilman sitä. Vettel törmäsi Ferrarillaan  Valtteri Bottaksen Mercedes-auton perään tavalla, jota ei saisi tapahtua nelinkertaisen maailmanmestarin toimesta. Se törmäys pilasi Bottaksen kilpailun ja osittain myös Vettelin oman. Saksalaisen saama viiden sekunnin aikarangaistus oli aivan liian lievä suhteessa hänen aiheuttamaansa vahinkoon (Bottas). 30 sekunnin rangaistus olisi ollut oikeudenmukaisempi tai varikon läpiajorangaistus. F1- tuomarointi ei edelleenkään ole kohdallaan.

Ranskalaisittain ensimmäinen kierros oli katastrofaalinen, Esteban Oconin ja Pierre Gaslyn törmättyä toisensa ulos kisasta jo ensimmäisellä kierroksella. Sen jälkeen tricolorin värien puolustaminen jäi yksinomaan Romain Grosjeanin huoleksi ja hänen kannalta ikävää oli taas kerran se, että pistesaldo jäi edelleen avaamatta (11.).

Lähdössä ruuhkaan jäänyt Kimi Räikkönen vältti nippa nappa osumisen muihin ja putosi sen takia yhden sijan, seitsemänneksi. Onnistunut taktiikka, pitkä ensimmäinen stintti ja lopussa supersoft-renkaiden hyödyntäminen nosti hänet lopulta kolmanneksi. Vahvaa Räikköstä saimme ihailla, hänen ohittaessaan kevyesti niin Vettelin kuin hieman myöhemmin Daniel Ricciardon. Nyt avattavasta takasiivestä oli todellista hyötyä. Kaiken kaikkiaan hyvä viikonloppu Räikköselle aika-ajon kolmatta osuutta lukuun ottamatta.

Kevin Magnussen Paul Ricard 2018

Kevin Magnussen, Haas

Jan Magnussenin noustua Haasillaan lopulta kuudenneksi, se rikkoi ”kolmen koplan” (Mercedes, Ferrari, Red Bull Racing) kärjen osalta. Bottas oli seitsemäs ja se tuntui suurelta vääryydeltä, kun Vettel oli ruutulipulla viides.  Jo se kertoo Vettelin saaman rangaistuksen vääryydestä.

Taistelu sijoituksista ja pisteistä jatkuu jo ensi sunnuntaina Red Bull circutilla, Itävallassa. Se on ollut hyvä paikka Bottakselle useampaan kertaan, joten toivotaan parasta tälläkin kertaa.

YLLÄTYKSELLINEN AIKA-AJO

Ranskan GP:n aika-ajon jälkeen voisi sarkastisesti sanoa, että ”sitä saa mitä tilaa”! Ainoat aika-ajon yllätykset olivat Sauberin Charles Leclercin sijoittuminen kahdeksanneksi ja Kimi Räikkösen jääminen kuudenteen lähtöruutuun. Kimin epäonnistuminen ei enää tunnu edes oudolta ja yllättävältä, koska lähes joka kerta jotakin menee vähän pieleen aika-ajon viimeisessä osiossa. Niin nytkin. Ja jos monen asiantuntijan arviot pitävät paikkaansa, niin ohittaminen Paul Ricardin radalla on erittäin vaikeata. Ja se puolestaan on huono uutinen Räikköselle.

Lewis Hamiltonin paalu ja Valtteri Bottaksen ajo kakkosruutuun oli mannaa Mercedekselle. Miesten nopeuseroa kierroksella oli vain kymmenys (0,118), joten kumpi miehistä ottaa paremman lähdön on kisan todennäköinen voittaja. Sebastian Vettel puristi Ferrarilla kolmanteen ruutuun, mutta jäi Hamiltonista jo lähes 0,4 sekuntia, joka on paljon. Kisa on kisa ja jotakin odottamatonta voi aina tapahtua, vaikka niitä odottamattomia tapahtumia on viime kisoissa ollut todella niukasti.

Leclerc Monaco 2018

Charles Leclerc, Sauber Alfa Romeo

Räikkösen edessä on hankala Red Bull-seinä startissa ja kiihdytyksessä ja se voi olla vaikeasti läpäistävä. Jos Räikkönen sijoittuu kisassa mille tahansa sijalle, joka on parempi kuin hänen lähtöpaikkansa, hän saa olla tyytyväinen. Jos lopputulos on huonompi, silloin mulla lentää popcorn vati seinään.

Onko Romain Grosjean oppinut tämän kauden aikana mitään? Ei näköjään, sillä nytkin seinä veti miestä ja Haas-autoa puoleensa sillä lailla, että heti ensimmäisessä yrityksessä Q3:ssa, homma loppui alkuunsa. Vielä viime talvena mies puhui vakavasti, että hän unelmoi pääsevänsä urallaan jopa Ferrarin kuljettajaksi. On toki kiva että hänellä on unelmia, mutta kun niinkin nopea mies kuin hän ihan oikeasti on, niin seitsemän kisan jälkeen saldona on edelleen pyöreä nolla. Se on merkki surkeasta tekemisestä. Tallikaverilla, Kevin Magnussenilla, pisteitä on sentään 19.

Katsellaan ja ihmetellään kuinka Ranskan kisa menee. Viiden aika-ajossa hitaimman auton joukossa on kaksi McLarenia ja kaksi Williamsia. Niin on maailma muuttunut sitten edellisen Paul Ricardin radalla ajetun Ranskan GP:n 1990. Silloin paras McLaren oli kolmas (Ayton Senna) ja toiseksi paras viides (Gerhard Berger). Paras Williams oli kuudes (Ricardo Patrese). Toinen Williams (Thierry Boutsen) keskeytti.

VALTTERI, ON AIKA OTTAA RISKEJÄ

Valtteri Bottaksen taistelu Sebastian Vetteliä vastaan Bahrainin GP:n viimeisen kierroksen alettua ja miesten ajaessa peräjälkeen kohti radan ensimmäistä mutkaa, oli se paikka mikä olisi pitänyt käyttää hyväksi. Siinä Valtterin olisi pitänyt olla rohkeampi ja jättää jarrutus selvästi myöhäisemmäksi ja nousta väkisin Vettelin rinnalle, mutkan sisäpuolelle.

Siinä tilanteessa olisi pitänyt olla rohkeampi. Jos yritys olisi epäonnistunut, eli Bottas olisi ajanut mutkan Vettelin nenän edestä liian leveäksi ja Vettel olisi onnistunut säilyttämään kärkisijansa, so what? Ainakin hän olisi yrittänyt ja saanut siitä erilailla kiitosta tallin johdolta kuin mitä hän nyt sai. Riskiohituksiin Sakhirin rata oli muutenkin mainio, sillä leveät turva-alueet antoivat aina epäonnistuneet ohitusyritykset anteeksi ja kisaamista pystyi hyvin jatkamaan. Tulee vain mieleeni ne hiuksia nostattavat, erittäin myöhäiseen jarruttamiseen perustuvat ohitukset, joita Daniel Ricciardo on parin viimeisen kauden aikana esittänyt. Ohitukset Bottaksesta USA:n kisassa Austinissa viime kesänä ja samanlainen ohitus Kimi Räikkösestä Belgiassa olivat mestarillisia, vaikka niistäkin ensimmäinen yritys Amerikassa epäonnistui. Toinen sitten onnistui ja peli oli sillä selvä. Jos mielii tavoitella jotakin suurta, silloin on pakko ottaa riskejä.

Bottas ajaa takaa Vetteliä Bahr 2018
Bottas ajaa Vetteliä takaa

Valtteri Bottas on erittäin hyvä F1-kuljettaja, älkää ymmärtäkö meikäläistä nyt väärin. Hyvyydestä ovat osoituksena jo tähän mennessä saavutetut tulokset. Niiden ansiosta hän sai jatkosopimuksen sarjan ykköstallista myös täksi kaudeksi. Nyt on vain niin, että jos mielii pysyä jatkossakin saksalaisfirman palveluksessa ja omata mahdollisuudet taistella maailmanmestaruudesta, hyvät suoritukset eivät riitä. Nyt tarvitaan erinomaisia ja loistavia suorituksia. Onneksi siihen on mahdollisuus jo muutaman päivän kuluttua, kun F1-sirkus siirtyy Kiinaan, missä ajetaan jo sunnuntaina Shanghain radalla Kiinan F1 Grand Prix.

KUKA NÄMÄ AUTOT ON SUUNNITELLUT?

Jälleen kerran kun ajettu kilpailu oli mennyt kuten nytkin meni, niin suurimmaksi ihmettelyn aiheeksi nousi kysymys, miksi näillä autoilla ohittaminen on niin vaikeata? Australian avauskisassa tehtiin kilpailun kuluessa peräti viisi ohitusta! Viisi, herttileellinen sentään! Autot ovat nopeampia kuin koskaan ennen, renkaat on levitetty mekaanisen pidon lisäämiseksi ja kuljettajat ovat erittäin taitavia ja avattavien takasiipien alueita lisättiin Albert Park-radalla yhdellä ja siitä huolimatta ohittaminen oli todella, todella, vaikeata. Suorastaan mahdotonta.

Ketä tästä pitää kiittää, että tilanne on tämä? Kansainvälistä Autoliittoako, FIA:aa, tai tallien strategista suunnitteluryhmää tai Bernie Ecclestonea tai ketä!!?? Nyt ei tarvita ihan Albert Einsteinin tason tietäjää ja ymmärtäjää, ymmärtääkseen, että suurin syy on autojen koko ajan parantunut aerodynamiikka. Sen mukana on tullut ”likaisessa ilmassa” ajamisen vaikeus ja johdannaisena liian lähellä ajamisen vaikeus ja siitä edelleen, ohittamisen vaikeus. Liberty Median urheilupuolen ylipäällikkö, Ross Brawn, tietää tarkalleen mitä pitää tehdä, mutta hän ei voi myydä ratkaisuaan muille ilman tarkkoja tutkimustuloksia, joilla hän voi osoittaa miten homma pitäisi hoitaa. Nyt LM on hankkinut kaksi autoa (virtuaalisesti?), millä hän pyrkii näyttämään mitä pitää tehdä, jotta yksi auto voi seurata toista menettämättä pitoa ja millä lailla ohittaminen tulee jälleen helpommaksi.

Jos asiaa kysyy maallikolta, niin siivet pois, ajokorkeus riittävän korkeaksi ja renkaat entistäkin leveämmiksi. Niin, avot, tulisimme jälleen näkemään kilpailuissa nykyistä selvästi enemmän ohituksia, edellyttäen, että autoja ajavat riittävän taitavat kuljettajat. Enkä pistäisi hanttiin, vaikka renkaanlämmittimistäkin luovuttaisiin. Nostaisihan se kuljettajien taidot niille kuuluvaan arvoon. Ja mitä pahaa siitä seuraisi, vaikka jokaisen olisi tehtävä kaksi pakollista renkaanvaihtoa, vaikka renkaan kuluminen ei sitä vaatisikaan. Kyllä keinot tiedetään, mutta kun suuret tallit ovat investoineet miljoonia tuulitunneleihin ja simulaatiolaitteisiin, niin pitäähän niitä hyödyntää viimeisen päälle. Ja kun sitten kaiken tämän lisäksi nyt ajetaan F1-historian kalleimmilla moottoreilla, niin ihmettely sen kun vain syvenee.

Jonossa ajoa Aus 2018
Jonossa ajoa, Hamilton, Räikkönen ja Vettel

Kuinka paljon suuri yleisö, joka aina loppupeleissä vastaa kustannuksista,  ”vaatii” näitä nykymoottoreita ja muita hyperkalliita, aerodynaamisia, ratkaisuja? Vastaus on: Ei lainkaan. Suuri yleisö haluaa nähdä toisiaan vastaan taistelevia kuljettajia nopeissa autoissaan, jotka taitavien kuljettajien käsissä onnistuvat ohittelemaan toisia taitavia kuljettajia. Jonossa ajamista voi mennä tarkkailemaan eri maanteiden varsille. Jos tätä todellista kilvan ajamista vielä komppaisivat kunnon moottorien äänet, eivätkä ruohonleikkureilta kuulostavat murinamoottorit, niin silloin oltaisiin F1-lajin todellisessa ytimessä. Ross Brawn on paljon vartijana. Toivotaan, että jos ei ihan näihin kirjoittamiini ratkaisuihin päädyttäisikään, niin kuitenkin sellaisiin muutoksiin, että F1-kisoista tulisi taas sellaisia, että voitosta taistelisivat vähintään viiden eri tallin kuljettajat.

VETTELIN ONNENKANTAMOINEN

Kauden avauskilpailun onnellinen ja samalla onnekas voittaja oli Ferrarin Sebastian Vettel. Voittoon hän nousi, kun hänen edellä ajaneet, Mercedeksen Lewis Hamilton ja tallikaveri Kimi Räikkönen, olivat jo käyneet varikolla renkaat vaihtamassa ja hän teki saman seitsemän kierrosta myöhemmin. Juuri silloin Romain Grosjean pysäköi Haas-autonsa vasemman etupyörän huonon kiinnittämisen seurauksena radan varteen ja tuomaristo painoi napilla Virtuaalisen Turva-Auto-moodin päälle. Se hidasti kaikkien radalla liikkujien vauhtia, mukaan luettuna Hamilton ja Räikkönen, niin paljon, että kun Vettel palasi oman stoppinsa jälkeen varikolta takaisin radalle, hän kerkesi kummankin edelle kisan johtoon. Ja siinä hän pysyi kisan loppuun asti.

Hamilton yritti hieman nopeampana useaan otteeseen ohitusta, mutta ei siinä onnistunut, koska liian pitkään liian lähellä ajamalla auton lämmöt nousivat liian korkeiksi. Lisäksi takana ajavan ongelmaksi, kun on riittävän lähellä, tulee myös downforcen katoaminen, joka puolestaan tekee jarruttamisesta vaikeampaa ja epävarmempaa. Näistä syistä johtuen kisassa nähtiin kovin vähän ohituksia. Samasta ongelmasta kärsi kisaan 15 lähtöruudusta startannut Valtteri Bottas. On vain yksi rata koko sarjassa missä ohittaminen on vaikeampaa kuin Albert Park-radalla ja se on Monaco.

Kimi kakkoskuski Aus 2018

Kimi Räikkönen ja ”kakkoskuskin” riemua podiumilla

Oli miten oli, niin Ferrari paljasti heti ensimmäisessä kisassa kumpaa kuljettajaa se suosii. Ottamalla Räikkösen seitsemän kierrosta ennen Vetteliä renkaanvaihtoon, se kertoi kaiken. Vaikka virtuaalista turva-auto-vaihettakkaan ei olisi tullut, olisi Vettel todennäköisesti kerinnyt oman stoppinsa jälkeen Räikkösen edelle, vaikka suomalaisella oli varikolle mennessään reilun neljän sekunnin johto tallikaveriinsa nähden. No, nyt pelin henki on selvä, eikä meidän jatkossa tarvitse ihmetellä Ferrarin taktiikkagurujen ajatuksia kun he tekevät meidän mielestä outoja valintoja.  Bottas vetää letkaa Aus 2018
Valtteri Bottas vetää häntäpään letkaa

Valtteri Bottaksen kausi käynnistyi juuri sillä lailla kuin se ei olisi saanut käynnistyä. Kun taskua lämmittää vain tämän kauden kattava sopimus, niin jokainen kilpailu on erittäin tärkeä työnäytteiden kannalta. Nyt Mersun johto muistaa vain sen, että Valtteri ajoi aika-ajossa seinään ja putosi sen seurauksena 15. lähtöruutuun ja onnistui ”meidän loistavalla autolla” ajamaan vain kahdeksanneksi. Hyvä kyyti harjoituksissa ja aika-ajon kahdessa ensimmäisessä osiossa ovat jo unohtuneet. Homma on toki korjattavissa, mutta se edellyttää huipputyötä kahden viikon kuluttua Bahrainissa. Siellä Bottaksen on pistettävä Hamilton koville. Valitettavan usein näissä tilanteissa ”underdog”-osaston miehet lähtevät yrittämään liikaa, ja se yleensä kostautuu. Toivotaan, että Valtteri Bottas ei kuulu niiden miesten joukkoon.

Alonso MCL33 Aus 2018
Fernando Alonso ja McLaren-Renault MCL33

Todetaan vielä tähän loppuun, että yksi Australian kisan tyytyväisimmistä kisaajista oli McLaren-Renaultilla viidenneksi ajanut Fernando Alonso. Ainakin hän on saanut sielulleen rauhan sen suhteen, että kaikki kritiikki mitä hän kolmen kauden ajan suuntasi Hondan suuntaan, on ollut oikeutettua.

ONKO MERCEDES EDELLEEN YKKÖNEN?

F1-sarjan uutta kautta edeltävät testit, yhteensä kahdeksan päivää, on nyt ajettu ja on ensimmäisen kerran mahdollisuus asettaa tallit ja miksi ei myös kuljettajat paremmuusjärjestykseen.  Tai voiko sitä tehdä ajettujen testikierrosten perusteella? Tottakai voi, mutta mahdollisuus virhearviointeihin on suuri. Erityisesti nyt, kun testin viimeisiä päiviä lukuun ottamatta testaaminen jouduttiin ajamaan hyvin kylmissä olosuhteissa.

Jos nyt jonkun arvion kuitenkin tekisin, niin pitkien vetojen perusteella Mercedes AMG-talli on edelleen kaikkia muita parempi. Se on nopeampi ja se on kestävämpi eli luotettavampi. Sen tilanne on niin hyvä, että sen ei tarvinnut näyttää nopeuttaan edes aika-ajosimuloinnilla, vaan se keskittyi läpi testien kisasimulointeihin. Tallin sisällä kyllä tiedetään mihin pehmeillä renkailla ja vähäisillä polttoainemäärillä keritään, mutta ei sitä vielä tarvinnut kilpailijoille näyttää. Odottakaa vajaat kaksi viikkoa ja sitten sen näette. Eli, että, Mercedes selvisi talven testeistä voittajana, vaikka ei nopeimpia kierrosaikoja ajanutkaan.

Vettel ja 2018 Ferrari
Sebastian Vettel ja Ferrari SF71-H

Ne nopeimmat kierrokset menivät Ferrari-kaksikolle, Sebastian Vettelille ja Kimi Räikköselle. Ei siinä mitään pahaa ole sanottavana, mutta kun kisakyyti oli selvästi vaatimattomampaa kuin Mercedeksellä ja jopa Red Bullilla, niin saa nähdä muuttuuko jotakin Australian avauskisaan kerittäessä. Toivotaan, ennen kaikkea Kimi Räikkösen puolesta, että Maranellossa löydettäisiin lisää paukkuja kisavauhteihin. Ne kisat kun ovat joka tapauksessa aina tärkeimmät tapahtumat kisaviikonloppuisin.

Jos jotain erityisen hyvää pitää testien perusteella nostaa esiin, niin se on se, että kolmen kärkitallin jälkeen koko muu porukka on suorituskyvyiltään hyvin lähellä toisiaan. No, ehkä Sauberia ja Williamsia lukuun ottamatta. Ja näistäkin molemmista voidaan kauden edetessä odottaa selvästi testeissä nähtyä parempaa.

Oli positiivista nähdä, että Renault on suorituskyvyllään lähestymässä kärkikolmikkoa ja että Toiro Rosso sai nauttia yllättävän luotettavasta Hondan moottorista. Hankalan alun, eli seitsemän ensimmäisen testipäivän jälkeen, McLaren-Renault onnistui Fernando Alonson ajamana lopultakin näyttämään, että se voi kamppailla tasavertaisesti muiden keskikastin tallien kanssa. Laitetaan kuitenkin vähän jäitä hattuun, eikä innostuta liian paljon.

Alonso ja MCL33 2018
Fernando Alonso ja McLaren MCL33

Totuus, se raaka sellainen, kun selviää Melbournessa, Australian F1 GP:n aika-ajossa, mitä autojen nopeuteen tulee ja kisavarmuus sitten päivää myöhemmin. Tässä tilanteessa ja ajettujen testien jälkeen ilmassa on valtava määrä avoimia kysymyksiä, joihin vastauksia saamme vasta kun kausi alkaa. En muuten ottanut tässä yhteydessä lainkaan esille HALO-turvakaarta, joka on ilmestynyt autojen ohjaamojen päälle, turvaamaan kuljettajien päätä. Miksi olisin ottanut, koska se olisi ollut enemmän tai vähemmän turhaa. Sen sijaan muutamiin uusiin sääntöihin palaan vielä muutamaan otteeseen, ennen kuin autot päästetään perjantaina 23.3. kilparadalle Albert Park-puistossa, Melbournessa.