KIMI JA 21. VOITTO

Se otti oman aikansa, mutta kyllä se sieltä tuli. Nimittäin Kimi Räikkösen 21. GP voitto. Siihen oli kaikki mahdollisuudet jo viime kauden Monacon ja Unkarin kisoissa, mutta silloin Ferrari pelasi pelin täysin Kimin tallikaverin Sebastian Vettelin hyväksi. Niissä kisoissa Kimi Räikkönen oli kummankin viikonlopun nopein kuljettaja. Lähellä se voitto oli joitakin viikkoja sitten, syyskuun alussa, Monzassakin, missä Kimi ajoi Ferrarinsa paalupaikalle. Siellä huono rengastaktiikka antoi vain toisen sijan voiton asemasta. Kaiken kaikkiaan tuo kauan kaivattu voitto ikään kuin ”roikkui ilmassa” jo pitemmän aikaa. Tai en tiedä kuinka paljon tuo 21. voitto lopulta merkitsi Kimille itselleen, sillä se lienee lopulta vain yksi voitto muiden seassa. ”Onhan se mukavampaa olla maalissa ykkönen kuin kakkonen” totesi mies itsekin voittonsa jälkeen.

Se voitto teki Räikkösestä joka tapauksessa kaikkien aikojen eniten GP-voittoja ottaneen suomalaiskuljettajan. McLarenilla hän otti niitä yhdeksän, Lotuksella kaksi ja Ferrarilla, kahteen eri otteeseen, yhteensä 10. Oli hyvin mielenkiintoista huomata että Räikkösen ensimmäisen ja tämän viimeiseen voiton väliin mahtui kaikkiaan yli 15 vuotta. Ihan ennätys se ei ollut pituudessaan, sillä Ricardo Pateresen voittojen välillä aikaa oli kulunut tovin verran enemmän. En usko, että tuollaisilla ennätyksillä on Kimille sen suurempaa merkitystä. Parasta on kuitenkin se, että mies on 39 ikävuodestaan huolimatta edelleen F1 sarjan parhaita ja nopeimpia kuljettajia. Siinä on tavoitetta kerrassaan tämän päivän F1-kuljettajien ”nuorisoliigalle”, joista aika monet voisivat olla jopa Räikkösen poikia.

l-to-r-carlo-santi-ferrari-1(7)

Kimi Räikkösen olemus Austinin voiton jälkeen kertoi hyvästä olosta ja siitä, että hän pystyi näyttämään monille epäilijöille, että hän on edelleen yksi kovimmista. Kun kuuntelin pari vuotta sitten BBC radio 5 liven F1-lähetyksiä, niin kuinkahan monta kertaa se äänessä ollut porukka kritisoi Kimiä ”menneen talven lumina” ja Ferraria typeryydestä, että se ei ole valinnut ensin Alonson ja sittemmin Vettelin pariksi nuorta nousevaa kykyä vanhan ja hidastuvan Räikkösen tilalle. Silloin sille kritiikille tuntui olevan oikeutus, mutta ehkä sittenkin Ferrarilla tiedettiin paremmin. Syyskuussa Monzassa Kimille kerrottiin, että nyt Ferrari on valinnut ensi kaudeksi hänen paikalleen Sauberilla ajavan, Ferrarin nuorten kuljettajien akatemiaan kuuluvan, monacolaisen Charles Leclercin. No, mitä se merkitsi? Ainakin sitä, että Monzan aika-ajossa, Ferrarin ”kotikentällä”, Kimi ajoi autonsa paalupaikalle. Kisa ei mennyt, kuten jo kerroin, ihan yhtä hyvin, mutta kohtuullisen hyvin sekin. Ja nyt Texasin Austinissa Kimi Räikkönen näytti koko F1-maailmalle, että onko Ferrari sittenkin hätäillyt ensi kauden kuljettajavalinnassaan?

Mainokset

HAMILTON VIE JA MUUT VIKISEVÄT

Belgian kisan jälkeen, mikä voitti Sebastian Vettel Ferrarilla, loput neljä kisaa sen jälkeen ovat menneet Lewis Hamiltonin komennuksessa. Britti johtaa kuljettajien sarjaa nyt 67 pisteen erolla Vetteliin, hänen pahimpaan haastajaansa, ja mestaruus on käytännössä Hamiltonin taskussa. Hamilton ja Mercedes-talli ovat tehneet erinomaista työtä, jopa siinä määrin, että kilpailuista on kadonnut voittojen suhteen kaikki jännityskin. Kun muutenkin eri kisoissa yleensä kärkikuusikkoon yltävät vain Mercedeksen, Ferrarin ja Red Bullin kuljettajat, niin yllätyksellisyys, joka on kaiken urheilun suola, on kadonnut samaan syssyyn. Saa nähdä mitä kauden neljä kisaa meille tarjoavat. Antaako Mercedes nyt vihdoinkin Valtteri Bottaksen voittaa, jos siihen muuten ovat edellytykset olemassa? Tai tekeekö Ferrari kaikkensa, että Kimi Räikkösen viimeiset kisat Ferrarin miehenä saisivat sille kuuluvan ”koristuksensa”? Pelkään vain pahoin, että Ferrarilla eivät eväät riitä Mercedeksen lyömiseen, joten lähinnä voimme jännittää Bottaksen puolesta, jotta saisimme vielä tällä kaudella kuunnella Maamme-laulua palkintojenjaon yhteydessä.

Ensikauden kuljettajien paikat ovat muutamaa lukuun ottamatta jo jaettu. Aikamoisia yllätyksiä loppukesä loppujen lopuksi tarjosi. Daniel Ricciardon siirtyminen Red Bullilta Renaultille oli yllätys. Sitäkin suurempi oli Kimi Räikkösen jatkaminen F1-uraansa Sauberilla vielä kahden kauden ajan. Se, että Ferrari ei tehnyt hänelle jatkosopimusta oli pieni yllätys, mutta tavallaan odotettu juttu. Monacolainen Charles Leclerc astuu Ferrarilla isoihin saappaisiin ja ”pojan” puolesta voi vain toivoa parasta.

Alonso 2

McLaren-Renault, Fernando Alonso

Suorituksellisesti montun pohjalla oleva McLaren-Renault luottaa ensi kaudella Carlos Sainziin ja Lando Norrisiin. Sainz on mielestäni ok, mutta entäpä Norris? Tarjolla olisi ollut kokeneempaakin ukkoa tarjolla (Ocon), mutta vanhan menestystallin nykyjohto uskoo nyt tehtyihin valintoihin. Toivotaan heille parasta. Toinen menneen kauden murheenkryyni, Williams, ei ole vielä kertonut ketkä heidän hitaita autoja ajavat ensi kaudella. Sergei Sirotkin ostanee paikan ”russodollareilla”, kuten teki tälläkin kaudella, mutta kenet hän saa kaverikseen, onkin sitten mielenkiintoinen juttu. Tyrkyllä on suurehko joukko kuljettajia, mutta superlisenssin omaavia vain kourallinen. En lähde arvuuttelemaan kuka sen toisen paikan ottaa, mutta mistä sen tietää vaikka Williamsit olisivat ensi kaudella kokonaan toisella tasolla ja näin ollen hyvä paikka kenelle tahansa.

f1-french-gp-2018-charles-leclerc-sauber

Charles Leclerc, Sauber-Ferrari

Räikkösen Sauberille siirtyminen on mielenkiintoinen juttu. Charles Leclerc on tällä kaudella kerinnyt osoittamaan, että pistesijoille ajaminen Sauberilla ei ole mikään ihmeellisyys, joten jos talli pystyy rakentamaan Räikkösen käyttöön auton, joka ”istuu” hänen käteensä hyvin, tiedä mihin hän ensi kaudella pystyy. Luvassa voi hyvinkin olla pieniä yllätyksiä. Kimi saa rinnalleen italialaisen Antonio Giovinazzin, joka on toivottavasti kasvanut positiivista korkoa viime kauden Kiinan kisan kokeilun jälkeen. Mies lienee lahjakas, mutta kun F1-kuljettajan lahjakkuuteen liittyy monia sellaisiakin asioita, joilla ei ole mitään tekemistä raa’an nopeuden kanssa. Toivotaan, että miehen pää kestää, niin silloin homma voi toimia hyvinkin.

Lawrence Stroll kyllästyi katselemaan poikansa Lance Strollin kurvailuja kilpailukyvyttömällä Williamsilla, joten mies meni ja osti kumppaniensa kanssa konkurssikypsän Force Indian. Nyt Poika voi saada paremman menopelin ensi kaudeksi alleen. Tai mistä sen tietää mitä keskikastin tallien välisessä kisailussa ensi kaudella tapahtuu. En millään jaksa uskoa, että McLaren ja Williams jatkavat kyntämistään sarjan hännillä. Niin paljon kummassakin tallissa löytyy osaamista. Ehkä on parempi jättää kaikki arvuuttelut myöhemmin tehtäviksi, sillä katsotaan nyt rauhassa tämä kausi ensin loppuun.

HAMILTON, VETTEL JA BOTTAS

Britannian GP:n perjantaipäivän nopeimmat miehet Silverstonen radalla olivat Lewis Hamilton, Sebastian Vettel ja Valtteri Bottas. Heidän takana seuraavat kuskit olivat Kimi Räikkönen ja Daniel Ricciardo. Ei mitään yllättävää niissäkään nimissä. Sen sijaan kuudenneksi nopein, toisessa harjoituksessa oli McLarenin Fernando Alonso. Se oli yllätys, lähinnä sijoituksen osalta. Ero kärkeen oli kuitenkin massiivinen 1,7 sekuntia.

Viikon F1-tarina oli kuitenkin McLaren-pomon, Eric Boullierin, ero McLarenin kisatoiminnan johdosta. Välittömästi. Zak Brown (ja osakkeenomistajat ?) valitsivat tilalle, urheilutoiminnan johtajan tittelillä amerikkalaistuneen brasilialaisen Gil de Ferranin, 50. Kausina 1993-1994 hän ajoi F3000-sarjaa Paul Stewartin tallissa. Sen lähemmäksi hän ei kuljettajana päässyt F1-sarjaa. Sen sijaan ura aukeni ja myöhemmin loisti rapakon takana IndyCar-sarjassa. Timanttina Indy500-kisan voitto 2003, jonka jälkeen hän ripusti ajohanskat naulaan. Onko hän oikea ja paras mies nostamaan McLarenin nykyisesti suosta? Totta kai miehelle on annettava aikaa, jotta voi näyttää minkälainen johtaja hän on, mutta vähän pikapäätös miehen kiinnittämisestä kertoo enemmän McLarenin pahasta kriisistä kuin harkitusta päätöksenteosta.  Päällikkö-Brown toki totesi Silverstonen kisaviikonlopun aattona, että McLarenin matka takaisin huipulle ”vie useampia vuosia”. Siltä osin vanhassa suuruudessa ja sen nykyisessä johtajassa on realismia. Toivotaan parasta.

Pomo Gil de Ferran 2018
McLaren päällikkö, Gil de Ferran

Muutama kuski onnistui rikkomaan autonsa Silverstonen radan kaiteisiin. Nimet Romain Grosjean ja Max Verstappen tuskin yllättävät ketään. FP1:ssä miehet pysyivät vielä radalla, ja olivat 7. ja 8. nopeimmat, mutta toinen treeni meni sitten huonommin. No, huominen voi kaiken muuttaa ja olen varma, että molemmat mahtuvat helposti 10 sakkiin aika-ajossa ja Verstappen voi nousta taistelemaan ihan kärkiruuduista.

Sääennuste lupaa Silverstoneen lämmintä keliä, mikä ei todellakaan ole aina ollut tilanne. Tuskin missään muualla, ehkä poissuljettuna Spa-Francorchamps, on jouduttu vuosien aikana ajamaan niin usein sateessa kuin on tapahtunut Silverstonessa. Siksi säästä, hyvästä sellaisesta on Silverstonen kohdalla luvallista puhua. Toisaalta ei lämmin sää aina tarkoita poutakeliä.

ONKO ASIA NYT SELVÄ?

Kun Italian suurin urheilun päivälehti La Cazzetto dello Sport kirjoittaa, että Ferrari on päättänyt ottaa ensi kaudeksi 21-vuotiaan monacolaisen lahjakkuuden, Charles Leclercin, Kimi Räikkösen tilalle, sitä lienee paras uskoa. Jos joku pitää sitä suurena yllätyksenä, niin vähän sitä ihmettelen, sillä Kimi Räikkönen täyttää syksyllä 39-vuottta eikä tekemisessä ole sitä samaa Kimiä mitä näimme vielä parin Lotus-kauden aikana 2012-2013. F1-maailma on armoton ja voi oikeasti ihmetellä, että Ferrari luotti näiden kolmen viimeiseen kauden aikana vanhaan sotaratsuunsa ja heidän viimeiseen kuljettajien maailmanmestariinsa näinkin pitkään. Kimi Räikkösellä on ollut hyvä F1-ura, sitä ei kukaan voi kieltää. 20 GP-voittoa, kolmen eri tallin autoilla, ja kauden 2007 maailmanmestaruus ovat tekoja, joista kuka tahansa voisi olla ylpeä. Meille suomalaisille Kimi Räikkönen oli kuin taivaan lahja kun super-idoliksi noussut Mika Häkkinen päätti kauden 2001 jälkeen lopettaa oman F1-uransa. Ja eräänlaisena ”taivaan lahjana” hän on meille koko ajan ollut. Jäämies tulee jättämään kylmän jäljen jälkeensä kun hän lopulta jättää F1-radat ja varikot.

Italialaislehden tieto kaipaa luonnollisesti Ferrarilta vahvistuksen ja mikä paikka siihen olisi sopivampi kuin Monza, jossa ajetaan Italian GP 2. päivä syyskuuta. Samassa paikassa syksyllä 2006 Ferrari ilmoitti Michael Schumacherin lopettamisesta ja Kimi Räikkösen kiinnittämisestä Ferrarin kuljettajaksi. Eli siihen asti joudumme odottamaan virallisia päätöksiä, ellei sitten Ferrarilla väsytä ”asian salassa pitämiseen”. Sekin on mahdollista.

Leclerc austria 2018

Charles Leclerc

Tänään ajettiin Itävallan GP:n perjantain harjoitukset Spielbergin Red Bull Circuitilla ja ne mentiin odotetusti Mercedeksen Lewis Hamiltonin komennuksessa. Hän oli molempien harjoitusten nopein. Meidän kannalta oli hyvää se, että valtteri Bottas oli kummankin harjoituksen kakkonen, jääden ensin +0,127 ja sitten myöhemmin + 0,176 sekuntia tallikaveristaan. Erot olivat niin pieniä, että Hamiltonilla ei ole varaa paukutella henkseleitään, vaan jatkaa nöyränä valmistautumistaan. Muuten kooden nopeimman joukossa olivat jälleen kerran Mercedeksen, Red Bullin ja Ferrarin miehet. Eli ei mitään uutta auringon alla.

Kimi Räikkönen oli molemmissa harjoituksissa kuudenneksi nopein. Tätä on nähty ennenkin ja silti mies voi ponnahtaa sieltä vielä mukaan paalupaikkataisteluun, kunhan keritään huomiseen (lauantai) iltapäivään.

Kierrosajoiltaan kauden lyhyin rata merkitsee myös sitä, että aikaerot kuljettajien kesken tulevat olemaan hyvin pieniä. Ja se puolestaan tarkoittaa sitä, että pienetkin virheet voivat kostautua useampienkin lähtöpaikkojen menettämisinä.

YLLÄTYKSELLINEN AIKA-AJO

Ranskan GP:n aika-ajon jälkeen voisi sarkastisesti sanoa, että ”sitä saa mitä tilaa”! Ainoat aika-ajon yllätykset olivat Sauberin Charles Leclercin sijoittuminen kahdeksanneksi ja Kimi Räikkösen jääminen kuudenteen lähtöruutuun. Kimin epäonnistuminen ei enää tunnu edes oudolta ja yllättävältä, koska lähes joka kerta jotakin menee vähän pieleen aika-ajon viimeisessä osiossa. Niin nytkin. Ja jos monen asiantuntijan arviot pitävät paikkaansa, niin ohittaminen Paul Ricardin radalla on erittäin vaikeata. Ja se puolestaan on huono uutinen Räikköselle.

Lewis Hamiltonin paalu ja Valtteri Bottaksen ajo kakkosruutuun oli mannaa Mercedekselle. Miesten nopeuseroa kierroksella oli vain kymmenys (0,118), joten kumpi miehistä ottaa paremman lähdön on kisan todennäköinen voittaja. Sebastian Vettel puristi Ferrarilla kolmanteen ruutuun, mutta jäi Hamiltonista jo lähes 0,4 sekuntia, joka on paljon. Kisa on kisa ja jotakin odottamatonta voi aina tapahtua, vaikka niitä odottamattomia tapahtumia on viime kisoissa ollut todella niukasti.

Leclerc Monaco 2018

Charles Leclerc, Sauber Alfa Romeo

Räikkösen edessä on hankala Red Bull-seinä startissa ja kiihdytyksessä ja se voi olla vaikeasti läpäistävä. Jos Räikkönen sijoittuu kisassa mille tahansa sijalle, joka on parempi kuin hänen lähtöpaikkansa, hän saa olla tyytyväinen. Jos lopputulos on huonompi, silloin mulla lentää popcorn vati seinään.

Onko Romain Grosjean oppinut tämän kauden aikana mitään? Ei näköjään, sillä nytkin seinä veti miestä ja Haas-autoa puoleensa sillä lailla, että heti ensimmäisessä yrityksessä Q3:ssa, homma loppui alkuunsa. Vielä viime talvena mies puhui vakavasti, että hän unelmoi pääsevänsä urallaan jopa Ferrarin kuljettajaksi. On toki kiva että hänellä on unelmia, mutta kun niinkin nopea mies kuin hän ihan oikeasti on, niin seitsemän kisan jälkeen saldona on edelleen pyöreä nolla. Se on merkki surkeasta tekemisestä. Tallikaverilla, Kevin Magnussenilla, pisteitä on sentään 19.

Katsellaan ja ihmetellään kuinka Ranskan kisa menee. Viiden aika-ajossa hitaimman auton joukossa on kaksi McLarenia ja kaksi Williamsia. Niin on maailma muuttunut sitten edellisen Paul Ricardin radalla ajetun Ranskan GP:n 1990. Silloin paras McLaren oli kolmas (Ayton Senna) ja toiseksi paras viides (Gerhard Berger). Paras Williams oli kuudes (Ricardo Patrese). Toinen Williams (Thierry Boutsen) keskeytti.

MUUTTUUKO MIKÄÄN?

Olen vihdoinkin selviytynyt Monacon ja Kanadan kilpailujen yksitoikkoisuuksista ja perässäajojuhlista, missä kärkipäiden osilta ei nähty juuri lainkaan ohituksia. Kummankin kilpailun jännittävimmät hetket eletiin aika-ajon kolmansissa osuuksissa jo päivää ennen kilpailuja. Siihen ovat nykyformulat menneet. Toisaalta totuuden nimessä on sanottava, että se on ollut vuosikausia, joitakin poikkeusvuosia lukuun ottamatta, lajin henki. Todellisia yllätyksiä laji on tarjonnut vain hyvin harvoin.

Nyt on kuitenkin muutosten tuulet alkaneet puhaltamaan ja Liberty Media, kärkenään F1-guru Ross Brawn, se etsii keinoja luoda uudenlainen F1 kaudesta 2021 eteenpäin. Kulukatto-ajatukseen en jaksa oikein uskoa, mutta viilaamalla tekniset säännöt riittävän yksinkertaisiksi, moottoreista lähtien, lajin kaipaama yllätyksellisyys voidaan, ehkä, saavuttaa. Toivotaan ainakin niin.

Ross Brawn Paul Ricard 2018
Ross Brawn

Mutta mennään tähän päivään ja tämän päivän puheenaiheisiin. Kuljettajarintamalla ykkösnimeksi on nousemassa Daniel Ricciardo. Hän on saanut rahakkaan tarjouksen McLarenilta, joka merkitsee ainoastaan sitä, että Fernando Alonso sanoo tämän kauden jälkeen hasta la vista ja siirtyy rapakon taakse ajamaan Indycar-sarjaa, tavoitteenaan Indy500-kisan voittaminen. Voi toki olla, että australialainen saa tarjouksia muualtakin, ainakin Red Bullilta, voisin olettaa. Syystä tai toisesta Ferrari-linkki ei kuulemma saa tuulta allensa ja Mercedeskin luottaa nykyiseen pariinsa, kunhan Lewis Hamilton saa tahtonsa palkan osalta puristettua maaliin. Ja jälleen joka kesäinen arvuuttelu Kimi Räikkösen jatkosta on taas alkanut. Nyt Kimin paikkaa media on tarjoamassa Sauberilla oppivuottaan ajavalle Charles Leclercille. Hän on kiistatta lahjakas F1-kuski, siitä ei tarvitse kahta sanaa sanoa, mutta kokematon hän vielä on. Ja se kokemattomuus voi vielä olla siirron esteenä. Kesä-heinäkuun kilpailullinen hevoskuuri, viisi kilpailua kuudessa viikossa, selvittää sitäkin tilannetta paljon.

Tänään ajettiin Paul Ricardin radalla Ranskan F1 GP:n vapaat harjoitukset ja kun tarkastelee päivän parhaita kierrosaikoja, niin eipä sieltä taida yllätyksiä löytää. Hamilton ja Valtteri Bottas olivat nopeimmat, sitten Daniel Ricciardo, Kimi Räikkönen, Max Verstappen ja Sebastian Vettel. Nopein ”best of the rest” oli Haasin autolla Romain Grosjean. Katsotaan miten lauantain aika-ajo menee ja toivotaan, että ainakin se tarjoaisi kunnon jännitystä. Paul Ricardin rata pitkine suorineen pitäisi olla paikka missä näemme ohituksia, mutta niin niitä piti nähdä Montrealissakin. Eli odotellaan ja katsellaan. Ainakin olosuhteet Eteläisessä- Ranskassa ovat kauniin kesäiset. Jospa se antaisi kaikille sitä lisävirtaa, mitä hyvässä kilpailussa tarvitaan.

KUKA NÄMÄ AUTOT ON SUUNNITELLUT?

Jälleen kerran kun ajettu kilpailu oli mennyt kuten nytkin meni, niin suurimmaksi ihmettelyn aiheeksi nousi kysymys, miksi näillä autoilla ohittaminen on niin vaikeata? Australian avauskisassa tehtiin kilpailun kuluessa peräti viisi ohitusta! Viisi, herttileellinen sentään! Autot ovat nopeampia kuin koskaan ennen, renkaat on levitetty mekaanisen pidon lisäämiseksi ja kuljettajat ovat erittäin taitavia ja avattavien takasiipien alueita lisättiin Albert Park-radalla yhdellä ja siitä huolimatta ohittaminen oli todella, todella, vaikeata. Suorastaan mahdotonta.

Ketä tästä pitää kiittää, että tilanne on tämä? Kansainvälistä Autoliittoako, FIA:aa, tai tallien strategista suunnitteluryhmää tai Bernie Ecclestonea tai ketä!!?? Nyt ei tarvita ihan Albert Einsteinin tason tietäjää ja ymmärtäjää, ymmärtääkseen, että suurin syy on autojen koko ajan parantunut aerodynamiikka. Sen mukana on tullut ”likaisessa ilmassa” ajamisen vaikeus ja johdannaisena liian lähellä ajamisen vaikeus ja siitä edelleen, ohittamisen vaikeus. Liberty Median urheilupuolen ylipäällikkö, Ross Brawn, tietää tarkalleen mitä pitää tehdä, mutta hän ei voi myydä ratkaisuaan muille ilman tarkkoja tutkimustuloksia, joilla hän voi osoittaa miten homma pitäisi hoitaa. Nyt LM on hankkinut kaksi autoa (virtuaalisesti?), millä hän pyrkii näyttämään mitä pitää tehdä, jotta yksi auto voi seurata toista menettämättä pitoa ja millä lailla ohittaminen tulee jälleen helpommaksi.

Jos asiaa kysyy maallikolta, niin siivet pois, ajokorkeus riittävän korkeaksi ja renkaat entistäkin leveämmiksi. Niin, avot, tulisimme jälleen näkemään kilpailuissa nykyistä selvästi enemmän ohituksia, edellyttäen, että autoja ajavat riittävän taitavat kuljettajat. Enkä pistäisi hanttiin, vaikka renkaanlämmittimistäkin luovuttaisiin. Nostaisihan se kuljettajien taidot niille kuuluvaan arvoon. Ja mitä pahaa siitä seuraisi, vaikka jokaisen olisi tehtävä kaksi pakollista renkaanvaihtoa, vaikka renkaan kuluminen ei sitä vaatisikaan. Kyllä keinot tiedetään, mutta kun suuret tallit ovat investoineet miljoonia tuulitunneleihin ja simulaatiolaitteisiin, niin pitäähän niitä hyödyntää viimeisen päälle. Ja kun sitten kaiken tämän lisäksi nyt ajetaan F1-historian kalleimmilla moottoreilla, niin ihmettely sen kun vain syvenee.

Jonossa ajoa Aus 2018
Jonossa ajoa, Hamilton, Räikkönen ja Vettel

Kuinka paljon suuri yleisö, joka aina loppupeleissä vastaa kustannuksista,  ”vaatii” näitä nykymoottoreita ja muita hyperkalliita, aerodynaamisia, ratkaisuja? Vastaus on: Ei lainkaan. Suuri yleisö haluaa nähdä toisiaan vastaan taistelevia kuljettajia nopeissa autoissaan, jotka taitavien kuljettajien käsissä onnistuvat ohittelemaan toisia taitavia kuljettajia. Jonossa ajamista voi mennä tarkkailemaan eri maanteiden varsille. Jos tätä todellista kilvan ajamista vielä komppaisivat kunnon moottorien äänet, eivätkä ruohonleikkureilta kuulostavat murinamoottorit, niin silloin oltaisiin F1-lajin todellisessa ytimessä. Ross Brawn on paljon vartijana. Toivotaan, että jos ei ihan näihin kirjoittamiini ratkaisuihin päädyttäisikään, niin kuitenkin sellaisiin muutoksiin, että F1-kisoista tulisi taas sellaisia, että voitosta taistelisivat vähintään viiden eri tallin kuljettajat.