TARINA KUVAN TAKANA, OSA 5.

Kausi 1994 muistetaan parhaiten siitä, että vappuna, 1.5.1994 Ayrton Senna menehtyi San Marinon Grand Prix-kisassa, Imolassa, ajettuaan ulos radalta vaarallisen nopeassa Tamburello-mutkassa. Kyseisen viikonlopun synkkyyttä lisäsi se, että kilpailua edeltävänä päivänä Simtek-tallin itävaltalaiskuljettaja, Roland Ratzenberger, menehtyi ulosajon seurauksena aika-ajossa.

Ayrton Senna oli kuuden McLaren-vuoden ja kolmen maailmanmestaruudeen (1988, 1990, 1991) jälkeen siirtynyt Williamsille, koska uskoi voittavansa tallin autoilla lisää maailmanmestaruuksia. Olivathan Nigel Mansell (1992) ja Alain Prost (1993) voittaneet mestaruudet näennäisen helposti ylivoimaisilla Williams-Renault-autoillaan.

Kausi alkoi Brasilian osakilpailussa Sao Paulon Interlagosin radalla ja kauden ennakkosuosikit, Ayrton Senna, sekä Benetton-Fordilla ajava Michael Schumacher, pysähtyivät lyhyelle juttutuokiolle lehdistötilaisuuden jälkeen, torstaina 24.3.1994.

Sunnuntaina 27.3. ajetun kilpailun voitti Schumacher ennen Damon Hilliä (Williams-Renault) ja Jean Alesia (Ferrari). Senna keskeytti kilpailun yllättävään ulosajoon kierroksella 55/71. Schumacherin voitto oli niin ylivoimainen, että hän ohitti kaikki muut kilpailijat vähintään kierroksella. Senna oli ainoa, joka olisi taistellut kisan voitosta nuorta saksalaista vastaan, ellei olisi sortunut yllättävään virheeseen. Kisassa oli mukana myös Mika Häkkinen McLaren-Peugeotilla. Mika oli aika-ajon 8., mutta joutui keskeyttämään jo 13 ajetun kierroksen jälkeen moottorin hajoamiseen.

Myöhemmin, kauden edetessä, Williamsin Damon Hill nousi Schumacherin päävastustajaksi mestaruustaistelussa, joka sitten lopulta päättyi Australian Adelaidessa Schumacherin voittoon, molempien miesten keskeytettyä siellä yhteenajon tuloksena. Kauden maailmanmestaruus oli Schumacherin ensimmäinen.

 

STORY BEHIND THE PHOTO, PART 5.

1994 season is remembered best for the fact that the best driver of that era died on 1st of May in San Marino Grand Prix, at the Imola circuit in Italy. The accident happened in very fast Tamburello-turn. The weekend was already affected with one another accident, when a Simtek-driver, Austrian Roland Ratzenberger, died a day earlier during the qualifying.

After six seasons as a McLaren driver Senna had changed the team to Williams, as he believed that he can win more titles with their Williams-Renault-car. It was the best car at the time, as Nigel Mansell won the title 1992 and Alain Prost in 1993 with the Williams-car.

Season started in Sao Paulo, Brazil, and the two favorites, Senna and young German, Michael Schumacher, who was driving Benetton-Ford, stopped after the press conference to talk shortly. I don’t know what the topic of the conversation was but most likely about the race weekend.

The race on Sunday 27.3. was won by Schumacher before Damon Hill (Williams-Renault) and Jean Alesi (Ferrari). Senna, who was leading the race, retired after unusual spin on lap 55/71. Schumacher’s win was such an strong showing that he beat everybody else with more than a lap. Senna was the only one who could have given a good fight, but, if you want to finish first, first you have to finish.  In the race was also Mika Häkkinen with his McLaren-Peugeot,, where he had qualifyied 8th,. Unfortunately he retired after just 13 laps due to an engine failure.

Later it was two way fight for the championship, between Schumacher and Damon Hill. In the final race of the season, in Adelaide, Australia, it was Schumacher who got the title in controversial last race, were both retired after crashing into each other. It was Schumacher’s first championship title.

Mainokset

TARINA KUVAN TAKANA, OSA 4

Tapahtumahetki: 7.7.1991 noin klo 13.50. Tapahtumapaikka: Circuit de Magny Cours, Ranska, lähtöruudukko. Tapahtuma: Ranskan F1 Grand Prix.

Ranskan GP oli 1991 kauden seitsemäs osakilpailu ja silloin elettiin esikarsintojen aikaa. Ne tapahtuivat aina perjantai-aamuisin klo 08-09 paikallista aikaa. Niihin osallistui Ranskassa yhdeksän kuljettajaa, esikarsinnan paremmuusjärjestyksessä: JJ Lehto (Dallara), Emanuele Pirro (Dallara), Nicola Larini (Lambo), Eric van de Poele (Lambo), Pedro Chaves (Coloni), Mika Häkkinen (Lotus), Fabrizio Barbazza (AGS), Gabriele Tarquini (AGS) ja Stefan Johansson (Footwork). Eli tästä ryhmästä vain JJ pääsi mukaan aika-ajoon. Mika Häkkinen putosi jatkosta.

Se oli ensimmäinen kerta kun Häkkinen putosi jatkosta esikarsinnassa ja siksi hän on kuvassa siviilivaatteissa kannustamassa tallikaveriaan, Johnny Herbertiä, yhdessä tallipäällikön, Peter Collinsin kanssa. Herbert starttasi kisaan ruudusta 20 (mukana 26 autoa) ja sijoittui lopulta 10. Kisan kolme parasta olivat Nigel Mansell (Williams-Renault), Alain Prost (Ferrari) ja Ayrton Senna (McLaren-Honda). JJ Lehto joka starttasi kisaan ruudusta 26 joutui keskeyttämään 39 ajetun kierroksen jälkeen (rengasrikko).

 

STORY BEHIND THE PHOTO, PART 4

The time: 7.7.191, about 13.50 local time. The place: Circuit de Magny Course, France, starting grid. Occasion: French F1 Grand Prix.

French Grand Prix in 1991 was seventh race of the season and it was time when every race weekend started with pre-qualifying on Fridays at 08.00 o’clock. In France there was nine drivers and they were (in order of PQ times): JJ Lehto (Dallara), Emanuele Pirro (Dallara), Nicola Larini (Lambo), Eric van de Poele (Lambo), Pedro Chaves (Coloni), Mika Häkkinen (lotus), Fabrizio Barbazza (AGS), Gabriele Tarquini (AGS), and Stefan Johansson (Footwork). Only JJ Lehto got to the qualifying out of this group. Mika Häkkinen did not qualify.

It was first time for Häkkinen to get stuck in PQ and therefore he was in his civilian clothes supporting his team mate Johnny Herbert on the grid together with team principal Peter Collins. Herbert started the race from 20th grid place and ended the race 10th. Top three in the race were Nigel Mansell (Williams-Renault), Alain Prost (Ferrari) and Ayrton Senna (McLaren-Honda). JJ started the race from 26th place, but he had to retire after 39 laps due to a broken tire.

TARINA KUVAN TAKANA, OSA 3

Kaudella 1999 Michael Schumacher kilpaili Ferrarilla neljättä kauttaan ja nyt näytti siltä, että hän olisi kauden alun jälkeen menossa ensimmäistä kertaa kohti maailmanmestaruutta Ferrarin kuljettajana. Britannian GP oli kauden kahdeksas osakilpailu ja siinä Schumacher ajoi ulos ensimmäisellä kierroksella, katkaisten ulosajossa jalkansa (sääriluu). Tallin päällikkö, Jean Todt, ymmärsi heti, että hän tarvitsi Schumin tilalle korvaavan kuljettajan. Ensin hän mietti Minardilla ajavia, Ferrarin ”varamiehiä”, Luca Badoeria ja Marc Genetä, mutta ei lämmennyt ajatukselle. Sen sijaan hän tiesi, että Mika Salo oli vapaana ja että suomalainen oli ihan yhtä hyvä kuski kuin Mika Häkkinen, joten ei kun soitto Salolle. Se soitto johti sopimukseen jonka pituus määräytyisi Schumin sairasloman perusteella.

Ensimmäinen kisa Schumin loukkaantumisen jälkeen ajettiin Itävallan A-1 ringillä (nykyisin Red Bull Ring) ja siinä kisassa pikavalmistautumisen jälkeen Salo onnistui ajamaan vain sijalle yhdeksän. Toinen kisa Saksan Hockenheimilla 1.8.1999, meni paremmin. Mika Häkkisen keskeytettyä kisansa johtopaikalta renkaan hajoamiseen, johtoon siirtyi Mika Salo Ferrarilla, perässään Ferrarin Eddie Irvine, joka oli nyt noussut Maranellon valtiksi ja tittelin tavoittelijaksi. Kuten odottaa saattoi Mika Salo joutui päästämään Irvinen ohitseen ja voittoon, Salon tyydyttyä kakkostilaan, vain sekunnin Irvinelle hävinneenä. Tosiasia on se, että Salo olisi kevyesti voittanut kisan jos olisi saanut sen tehdä. Niin paljon nopeampi hän oli kuin Irvine. Kolmanneksi kisassa ajoi Jordanin Heinz-Harald Frentzen.

Kuvassa Frentzen, Jacques Villeneuve ja Mika Salo kisan päätyttyä. Villeneuve keskeytti kisan jo ensimmäisellä kierroksella kolaroidessaan  Sauberin Pedro Dinizin kanssa. Siksi kanadalainen oli kerinnyt jo vaihtamaan ajoasun pois, kiirehdittyään onnittelemaan ystäväänsä Mika Saloa hienosta kilpailusta. Miehistä tuli hyvät ystävät Japanin kisavuosien aikana.

Salo ajoi kuusi kilpailua Ferrarilla ja vaikka Ferrari teki kaikkensa jotta Irvinestä olisi tullut maailmanmestari, niin ei käynyt. Mestaruuden otti Mika Häkkinen, jolle se oli toinen perättäinen.

 

STORY BEHIND THE PHOTO, PART 3

1999 season was Michael Schumacher’s fourth as an Ferrari driver, and after strong start to the season, he was well on his way towards the 1999 title. The British GP was 8th GP that year and after the start, he went off the circuit during the first lap and broke his leg. Team principal, Jean Todt (present FIA chairman) understood immediately that now he needed someone to take Schumi’s place in the following races. First he was thinking of Ferrari’s reserve men, Minardi drivers Luca Badoer or Marc Gene, but he felt that they were not fast and strong enough. However, he knew that Mika Salo, who was in his mind just as good driver as Mika Häkkinen and most of all he was available, so he called Salo. That call lead to a contract and the length of it was depending on Schumi’s recovery,

First race after the British GP was Austrian GP at the A-1 Ring in Spielberg. With almost no preparation for racing with Ferrari, Salo finished disappointing ninth. The second race, German GP on 1st of August in Hockenheim went much better. After 25 laps, with Mika Häkkinen leading the race with McLaren-Mercedes, one of his tires blew up and Mika Salo took the lead with Ferrari. Eddie Irvine was then running right behind Salo. Soon Salo got the “phone call” from Todt, asking him to let Irvine past him, as the Irish man was truly fighting for the championship. Well, Irvine won the race, Salo was second and Heinz-Harald Frentzen, with Jordan-Mugen-Honda third. It would have been easy victory for Salo, if Ferrari would have let him to do it. Salo was so much quicker than Irvine that day.

In this photo Frentzen (left), Jacques Villeneuve and Mika Salo are together after the race. Villeneuve had already changed his clothing as he had an accident on the first lap with Sauber’s Pedro Diniz. He just wanted to celebrate Mika’s fine race as he was a good friend to Mika. They became good friends while racing in Japan in early 90’s.

Salo drove six races with Ferrari and even though he did everything to help Irvine in a fight against Mika Häkkinen, it was Häkkinen who in the end got the title. It was Häkkinen’s second world title.

TARINA KUVAN TAKANA, OSA 1

Elettiin lämmintä kesäkuun aikaa, Montrealissa, Kanadassa. Tarkka päivämäärä oli 14.6.1992 ja Kanadan GP oli juuri päättynyt Gerhard Bergerin voittoon McLaren-Hondalla. Michael Schumacher ajoi Benetton-Fordilla toiseksi ja Jean Alesi Ferrarilla kolmanneksi.

10 lähtöruudusta kilpailuun Lotus-Fordilla startannut Mika Häkkinen joutui keskeyttämään kisansa kierroksella 35, vaihdelaatikon hajoamiseen, ja päästyään takaisin varikolle, antoi tapahtumaselityksen tallipäällikölleen, Peter Collinsille (kuvassa oik.). Tallikaverin, Johnny Herbertin, matka oli päättynyt kierrosta aikaisemmin kytkimen hajoamiseen.

Ennen Kanadan osakilpailua Häkkinen oli ajanut viidessä edellisessä kisassa, joista tuloksellisesti paras oli Meksikon kisa, missä hän sijoittui kuudenneksi.  Kanadan kisassa JJ Lehto, alias Jyrki Järvilehto, ajoi yhdeksänneksi Dallara-Ferrarilla. Kyseisessä Kanadan kisassa oli mukana 26 kilpailijaa, joista peräti 13 keskeytti, kuka mistäkin syystä.

 THE STORY BEHIND THE PHOTO, PART 1

It was warm summertime in Montreal, Canada. To be exact it was 14th of June 1992 and the Canadian Grand Prix had just ended with Gerhard Berger being the winner with McLaren-Honda. Michael Schumacher was second with Benetton-Ford and Jean Alesi third with Ferrari.

 From 10th on the grid, Lotus-Ford’s Mika Häkkinen, had to retire on lap 35 due to a gearbox problem. After he got back to the paddock, he gave his story of the race to his team principal, Peter Collins. Mika’s team mate, Johnny Herbert, had to retire lap earlier with broken glutch.

 Before the Canadian Grand Prix, Häkkinen had raced in six GPs and the best result came from Mexico, where he was sixth. In Canada JJ Lehto, alias, Jyrki Järvilehto, was ninth with Dallara-Ferrari. There were 26 drivers in the race and 13 among them had to retire for different reasons.

VUODEN PARHAAT

On taas se aika vuodesta kun eri tekijät asettavat F1 kuljettajat kauden 2017 näyttöjen perusteella paremmuusjärjestyksiin. Itse en välitä laittaa heitä järjestykseen, koska sarjan sääntöjen mukaan sen tekee FIA ajettujen kilpailujen ja niiden tulosten perusteella. Sen mukaan 10 parasta olivat: Hamilton Vettel Bottas Räikkönen Ricciardo Verstappen Perez Ocon Sainz ja Massa.

Tämän järjestyksen lisäksi paljon huomiota osakseen saa eurooppalaisen moottoriurheilun ”raamattu”, englantilainen AUTOSPORT, jonka toimittaja, Ben Anderson, laittoi kuskit mielestään parempaan top 10 järjestykseen. Hänen listansa oli seuraava: Hamilton Verstappen Alonso Vettel Ricciardo Bottas Hulkenberg Sainz Ocon ja Perez. Kuten näkyy Räikkönen ei Andesonin listalle mahtunut. Mikä lie ollut brittikynäilijän ajatus siitä, että Hulkenberg, Sainz, Ocon ja Perez olivat kaikki Räikköstä parempia. Mitä ilmeisimmin Anderson katsoo listaa tehdessään enemmän tulevaisuuteen kuin menneen kauden tuloksia. Tai sitten Räikkösen händärinä on se, että Ferrari ei antanut hänen voittaa Monacon eikä Unkarin kisaa, vaikka se olisi ollut vauhtiin nähden oikein. Ja mistä sen tietää vaikka Singaporekin olisi tarjonnut Räikköselle voiton, ilman Vettelin älytöntä kiilaamista lähdön jälkeen?

Sitten on vielä paljon arvostettu tallipäälliköiden yhteinen lista, jonka AUTOSPORT, vuosittain kerää ja julkaisee. Nyt sen listan 10 parasta olivat: Hamilton Verstappen Vettel Ricciardo Ocon Alonso Räikkönen Sainz Hulkenberg ja Bottas. Tässä silmään iskee tämän joukon asiantuntemus, kun herrat Alonso, Ocon, Räikkönen, Sainz ja Hulkenberg olivat kaikki Bottaksen edellä? Mitä helvettiä!? Bottas voitti kolme kilpailua, otti neljä paalupaikkaa ja sijoittui virallisella listalla (FIA) kolmanneksi! Eikä kausi ollut hänelle läheskään mikään täysosuma. Nyt joku sanoo, että tallipäälliköt ottivat myös sen huomioon, minkälaisella autolla kukakin kauden aikana ajoi. Siksi Ocon on heidän listallaan viides, mutta samanlaisella autolla ajanut Sergio Perez, joka keräsi enemmän pisteitä, ei mahtunut top10-listalle lainkaan?! Ja kuten olette huomanneet niin Alonso mahtui kummallekin listalle korkealle, paitsi viralliselle, vaikkei juuri häikäissyt kauden aikana.

Ham ja Bot 7.7.2017   Näistä syistä johtuen en itse laita miehiä paremmuusjärjestykseen, mutta annan plussia hyville ja huonot jäävät kokonaan niitä ilman. Saman määrän plussia saaneet on pistetty aakkosjärjestykseen, ei paremmuuden mukaiseen. Hamilton ++++ Verstappen +++ Vettel +++ Bottas ++ Ricciardo ++ Alonso + Hulkenberg + Ocon + Perez + Räikkönen + Sainz + Näin se meni kausi 2017. Jos unohdamme kuljettajat ja heidän sankariteot, niin muutaman hyvän kilpailun saimme nähdä, mutta suuret autoihin kohdistuneet muutokset eivät parantaneet F1-showta millään lailla. Päinvastoin. Ohittaminen tuli parantuneen aerodynamiikan takia vaikeammaksi ja kauden aikana nähtiin vähemmän ohituksia kuin neljän edeltävän kauden aikana. Toki voimme keskustella hamaan tulevaisuuteen asti siitä, kuinka paljon ohituksia per kisa olisi hyvä määrä, mutta siihen miinaan ei kannata astua. Se keskustelu ei loppuisi ikinä.

 

SEASONS’ BESTS

It is the time of the year when different parties are making drivers’ top 10 lists according to the results of the season 2017. I don’t want to do that, as FIA, makes the official list. It was as follows: Hamilton, Vettel, Bottas, Räikkönen, Ricciardo, Verstappen, Perez, Ocon, Sainz and Massa. Besides this list, lots of attention gets the “unofficial” European motorsport bible, AUTOSPORT, which gave their a top 10 list, written by journo Ben Anderson from the magazine. This was their list: Hamilton, Verstappen, Alonso, Vettel, Ricciardo, Bottas, Hulkenberg, Sainz, Ocon and Perez. As anyone can see, Räikkönen was not good enough for AUTOSPORTS’ top 10. I don’t know what Mr Anderson was thinking of when he put Hulkenberg, Sainz, Ocon and Perez before Räikkönen? Maybe he was looking into future more than what happened in 2017. Or then it was Räikkönen’s handicap the fact that Ferrari did not allow him to win the Monaco and Hungarian GPs? It was Räikkönen who was easily the quickest man in those races. And what about Singapore, where Räikkönen took a rocket-start until it was Vettel who destroyed it all. That could have been his third  possible victory..

ricciardo

Daniel Ricciardo

Then we have the top 10 list of the team principals. Autosport collects the lists from each principals and published it. This year the list was as follows: Hamilton, Verstappen, Vettel, Ricciardo, Ocon, Alonso, Räikkönen, Sainz, Hulkenberg and Bottas. What the hell? Bottas won three races, got the pole four times (against the very best driver of present time), was third in the official (FIA) ranking and his season was far from perfect.  Now they are saying that the team principals took into consideration the cars the drivers were racing!? So what? So Ocon is fifth on their list, and a man with same car, Perez, who collected more points that Ocon, did not exist on the list at all. And as you have seen, Alonso was quite high on both lists, even though his season was not that spectacular.

Because of these reasons, I did not make the top 10 list at all, but I gave pluses according to their work during the season. Here is my list:

Hamilton ++++

Verstappen +++

Vettel +++

 Bottas ++

Ricciardo ++

Alonso +

Hulkenberg +

Ocon +

Perez +

Räikkönen +

Sainz +

(If drivers got the same amount of pluses, I put them in alphabetical order).

Kimi ja Vale 1

So it went during 2017 season. Drivers did their part in the 20 race marathon season and regardless of the improvements for the cars and tires, it was not any better show than before. Overtaking became worst thanks to the better aerodynamics. In fact it was worst than during the four previous seasons.   Well, how important overtaking then is? If you ask the fans, they would like to see more of it. But how much more? That is a question I will not try to answer here. That conversation would never end.

HIEKKALAATIKKOLEIKIT

Ferrarin ylipäällikkö, Sergio Marchionne, otti jälleen kerran puheeksi F1-sarjasta poistumisen, jos Liberty Median suunnittelema moottoriuudistus kaudesta 2021 eteenpäin menee läpi sellaisena kun sitä on viimeksi, puolivirallisesti, ehdotettu. Tämä viimeinen muistutus Maranellon suunnasta tuli kun Sauber ja Alfa Romea julkistivat viime viikolla 3-vuotisen yhteistyösopimuksensa sekä tallin ensi kauden kuljettajat. Kuljettajat ovat muuten odotetusti Marcus Ericsson ja tämän kauden F2-mestari Charles Leclerc.

Marchionne lausui vertauskuvallisen kommenttinsa jo Brasilian kisaviikonlopun aikana sanomalla, että ”jos emme viihdy siinä hiekkalaatikossa missä meidän pitäisi leikkiä, niin me vaihdamme hiekkalaatikkoa”! Aika mukava vertaus Ferrarin päälliköltä, että F1 on heille ”hiekkalaatikko”, missä he ”leikkivät” muiden kanssa. No, vakavammin asiaa kun miettii, niin iso kysymys on se, että tulisiko F1-sarjana toimeen ilman Ferrarin mukanaoloa? Väheksymättä yhtään Ferrari-brändin voimaa ja tunnettuutta, niin se, että talli on ollut mukana F1-sarjassa sen alusta alkaen (1950) joka vuosi, on kieltämättä kova juttu. Lisäksi on pakko myöntää, että Ferrari nimenä tunnetaan ympäri maailman ylivoimaisesti parhaiten F1-talleista. Tämä siitä huolimatta, että se ei ole menestynyt viimeisen 13 vuoden aikana kuin kerran kuljettajien maailmanmestarina (2007) ja kaksi kertaa valmistajien mestarina (2007-2008). Kun lisäksi muistutan, että 17 vuotta kestänyt kuiva kausi kuljettajien maailmanmestaruuden metsästyksessä (1979-2000) antoi menestysavaimet muille huipputalleille, lähinnä Williamsille, Brabhamille, Benettonille ja McLarenille, niin täytyy kysyä mitä se merkitsi sarjalle kokonaisuutena? Viimeinen menestysjakso (2000-2004 ja 2007) nosti merkin jälleen vahvasti koko maailman tietoisuuteen myös menestyjänä, mutta sen jälkeen, viimeisen 10 vuoden aikana, F1 sarjan huipulla ovat riehuneet Renault, Red Bull ja Mercedes. Ja tämä kaikki siitä huolimatta, että Ferrari on nauttinut viimeisen 10 vuoden ajan ruhtinaallisesta, vain sille myönnetystä, ylimääräisestä rahallisesta tuesta. Lisäksi talli on voinut Veto-oikeudellaan kaataa monia hyviä kehitysesityksiä, jos se on todennut ne itselleen huonoiksi.

Alfa Romea

Nyt ongelmaksi on syntynyt Liberty Median näkemys uudesta ja sarjaan paremmin sopivasta moottorista. Siitä tulisi nykyistä yksinkertaisempi ja pitkässä juoksussa paljon edullisempi. Ja muutos voisi tuoda mukaan monia uusia moottorien valmistajia. Se etu, minkä nykyiset turbo-hybridi-moottorit antavat sekä Ferrarille, että Mercedekselle, on niin suuri, että nuo kaksi eivät halua kyseistä etua menettää. Se on ymmärrettävää. Ja kun sen lisäksi erityisesti Ferrarilla tiedetään, että se menettää suurella todennäköisyydellä tuon ylimääräisen noin 100 miljoonan dollarin vuosittaisen rahallisen tuen kauden 2020 jälkeen, se kirpaisee ja paljon. Siitä se on saanut nauttia viimeiset 10 vuotta.

Näkemykseni on, että F1-sarja ei kuole, vaikka Ferrari jättäisikin sarjan kauden 2020 jälkeen. Miten on, tarvitseeko Ferrari F1:stä tai F1 Ferraria? Väitän, että Ferrari tarvitsee F1-sarjaa enemmän, jopa niin paljon enemmän, että ei se tulee sarjaa jättämään vaikka moottoriuudistus tapahtuukin. Jos Ferrari-tyhjiö yllättäen syntyisikin, niin luonnon laki johtaisi siihen, että aukon täyttäisi nopeasti joku muu merkki tai merkit, etunenässä Aston Martin, Porsche, BMW tai jopa Audi. Eikä ole kaukaa haettu mahdollisuus siihenkään, että kertaalleen kuninkuusluokassa omalla tallilla epäonnistunut Toyota haluaisi tulla uudestaan koettelemaan onneaan. Se vaihtoehto voi kuitenkin olla vaikea, jos Tommi Mäkisen Toyota-rallitalli menestyy, kuten juuri nyt vahvasti näyttää tapahtuvan.

Liberty Medialla on pakko olla ymmärrystä, näkemystä ja uskoa siihen, että se vie F1-laivaa oikeaan suuntaan, riippumatta siitä onko Ferrari-tallina mukana myös kauden 2020 jälkeen, tai menevätkö Maranellon punaiset autot ”leikkimään johonkin toiseen hiekkalaatikkoon”?

SANDBOX PLAYING

Ferrari’s big boss, Sergio Marchionne, said already for second time, while launching the cooperation between Sauber F1 team and Alfo Romeo, that if Liberty Media’s new engine plan will go through, “we will not play in that sandbox anymore. We will move to other sandboxes”!

It was pretty cool comparison from the Ferrari boss, that F1 has been like “sandbox” for them and the racing has been like “playing” with other teams. Well, seriously speaking, the big question is, can F1 survive without Ferrari? I don’t want to underestimate the history, importance, power and well-known and the fact that Ferrari has been in F1 from the very beginning (1950) of the official world championships. It is a rock hard fact and gives it a lots of respect. And everybody knows that Ferrari-brand is best known around the world among the F1 teams. This is also a fact even though it’s success has not been always as strong as it’s brand. During the last 13 years, it has won the drivers’ championship only once (2007) and the constructors’ championship twice (2007-2008). I have to remind also that it had 17 championship winning dry years between 1979-2000, when other teams, like Williams, Brabham, Benetton and McLaren, enjoyed the success. During the last 10 years it has been Renault, Red Bull and Mercedes who have lead the championship marching, and this regardless of the fact that Ferrari has been getting annually 100 million dollars extra financial help from FOM (Bernie Ecclestone). And besides this, it has had the Veto-right to reject any new ideas which hasn’t been their liking.

Kimi ja Ferrari

Now the problem is Liberty Media’s new vision of better F1 with a new engine, which would level the battling field among the teams. New engine would be simpler and in the long run a lot cheaper. The change could bring into F1 new manufacturers as well. It is easy to understand that the advantage that Ferrari and Mercedes now have with their present engines, is difficult to give away. And for Ferrari, the fact that this extra 100 million dollars per year will also disappear after 2020, hurts a lot.

I strongly believe that F1 can survive without Ferrari. Who needs whom the most? Ferrari F1 or F1 Ferrari? I think that in the end of the day it is Ferrari who needs F1 more. However, if the unexpected would happen, the natural outcome would be to see other brands and car makers to come in to fill the void. And the line of possible entrants could include Aston Martin, Porsche, BMW and Audi. And it would not be a super surprise to see “old F1 friend” Toyota to make another try to find success in F1.

Liberty Media needs understanding, vision and iron strong will to take the F1-ship towards new frontiers, even without Ferrari being among the passengers. If the Maranello squad wants to play in some other “sandboxes” it is totally up to them. F1 will survive without them.

TEHKÄÄ JOTAKIN!

Pakko palata kauden päättäneeseen Abu Dhabin kilpailuun kahdesta eri syystä. Ensiksikin siksi, että Valtteri Bottas otti hienon ja arvokkaan voiton tavalla, joka ei jättänyt muiden toimesta selittelyille sijaa. Paalu, voitto ja nopein kierrosaika oli juuri sitä mitä Valtteri tarvitsi seuraavia 120 päivää varten. On henkisesti ihan eri asia lataa akkuja nyt, kun alla on onnistunut päätöskisa. Samalla hän teki Mersun johdolle selväksi sen, että hän on oikea mies tallin auton kuljettajaksi, tapahtuu ensi kauden jälkeen minkälainen kuljettajien uusjako tahansa.

Toinen syy kisaan palaamiseen on vähemmän mukava. Kun tarkastelee aika-ajon kymmentä parasta – Bottas, Hamilton, Vettel, Ricciardo, Räikkönen, Verstappen, Hulkenberg, Perez, Ocon ja Massa niihin 10 parhaaseen jotka ajoivat ruutulipulle, järjestys oli Bottas, Hamilton, Vettel, Räikkönen, Verstappen, Hulkenberg, Perez, Ocon Alonso ja Massa. Ainoat muutokset olivat Ricciardon keskeytys tekniseen vikaan ja Alonson ohitus Massasta. Kun twiittasin kisan jälkeen, että Abu Dhabin GP 2017 ei jää F1 historiaan suurenmoisena kilpailuna, niin todellakin tarkoitin sitä. Se oli jännittävyydeltään suurin piirtein samaa kuin olisi katsonut ruohon kasvamista. Valitettavasti. Meille suomalaisille ja kaikille Bottas-faneille se oli suuri kilpailu, mutta lajille itselleen huonoin mahdollinen parin tunnin mainos.

Jos F1-kisat ratkaistaan kärjen osalta jo aika-ajossa, silloin jotakin on pahasti vialla. Toisaalta loogisesti ajatellen on selvää, että kun nopein auto lähtee kärjestä ja sen takana muut siinä nopeusjärjestyksessä mihin aika-ajossa ylsivät niin siinä järjestyksessä sitä pitäisikin rataa kiertää. Edellyttäen tietenkin, että lähdöt onnistuvat ja nopeus säilyy läpi kisan, eikä kukaan törmää teknisiin ongelmiin tai ajaudu tyhmiin ajovirheisiin. Näin kisan lopputulos pitäisi aina olla sama kuin aika-ajon tulosluettelokin. Onneksi näin ei käy kovin usein. Silti valitettavan usein suurimmat muutokset tapahtuvat kuitenkin vain kilpailun ensimmäisen kierroksen aikana. Sen jälkeen sitä ajetaan liian usein ympyrää jonossa, kuin köyhän talon porsaat. On silti surkeata kun Abu Dhabissa toiseksi ajanut Lewis Hamilton ja viidenneksi jäänyt Max Verstappen sanoivat molemmat kisan jälkeen, että kun pääsi tarpeeksi lähelle edessä ajavaa, niin ohittaminen oli downforcen katoamisen takia suorastaan mahdotonta. Miksi näin? Eikö näiden 2017-autojen kasvanut nopeus, muun muassa uusien leveämpien renkaiden ja kehittyneen aerodynamiikan ansiosta pitänyt toimia juuri päinvastoin? Ei näköjään. Ketä siitä saamme kiittää? No, ensimmäisenä ”mestattavaksi” kutsutaan ne ihmiset, F1 strategia ryhmä, joka näihin muutoksiin on syypää. Eikö sen ryhmän ammattitaito riittänyt ymmärtämään, että jos aerodynamiikkaa kehitetään vuodesta toiseen, sen seurauksena ohittamista voi toivoa ainoastaan DRS-alueilla, eivätkä nekään ratajaksot riittäneet Abu Dhabissa. Miksi on niin vaikea luopua esimerkiksi valtavista etusiivistä ja renkaiden esilämmittimistä, joiden poistamisten jälkeen kuljettajien osaaminen nousisi paljon nykyistä tärkeämmäksi?

abu d startti 17

Ensi kaudeksi tekniset säännöt eivät juuri muutu. Suurin muutos on HALO-turvakaaren ilmestyminen autojen ohjaamojen päälle. Sen vaikutus autojen aerodynamiikkaan on jonkinlainen, mutta ei se ohittamista tule kuitenkaan helpottamaan. Toinen erilaisuus on parin uuden rengasseoksen mukaantulo. Ensi kaudella niitä on seitsemän: Erittäin kova, kova, keskikova, pehmeä, superpehmeä, ultrapehmeä ja hyperpehmeä! Ja mitä ilmeisimmin Pirelli tuo jokaiseen kisaan kolme vaihtoehtoa, joista kuskit ja tallit valitsevat itselleen sopivan 13 rengassarjan määrän eri vaihtoehtoja. Tällä kaudella nähtiin aivan liian monta yhden pysähdyksen kilpailua. Useampaan stoppiin ja renkaidenvaihtoon ei ollut tarvetta, koska renkaat kestivät niin hyvin. Itse asiassa ne kestivät niin hyvin, että monilla radoilla ei olisi tarvinnut vaihtaa renkaita kertaakaan, jos vain säännöt olisivat sen sallineet. Ongelma on siinä, että jos rengasseosten suoritusero on liian pieni, se johtaa lähes aina yhden stopin kisoihin. Toivottavasti Pirelli toimii 2018 toisin ja varmistaa sen, että kisoihin tuotavien seosten suorituserot ovat kierrosta kohden reippaasti yli 1,5 sekuntia per kierros. Se pistäisi tallien taktiikkagurut paljon vaikeamman ongelman ratkaisijoiksi.   Liberty Medialla riittää pohtimista eri ongelmien ratkaisemiseksi ja mikä pahinta, kauden 2018 talvitesteihin ei ole kuin runsaat 100 päivää aikaa. Kiirettä pitää.

DO SOMETHING!

I have to get back to the F1 season finale in Abu Dhabi for two different reasons. First of all, as it was great race for my country man, Valtteri Bottas, who took the victory in a stunning way. He won from pole and set also the race’s fastest lap. It was exactly what he needed for the winter break, as his second half of the season was not the greatest for Mercedes man. With the victory he gave the message to the bosses of Mercedes F1 team, that he is the man for the future, whatever will happen after next season. The other reason to get back to that race was less good. If you compare the top 10 in qualifying to the top 10 after the race, you will see that only man to lose his position was 10th place Felipe Massa, as Fernando Alonso overtook him during the race. The fact that Daniel Ricciardo, who qualified fourth, had to retire due to a technical reason, just moved the rest of the punch one step forward.  Otherwise the top 10 qualifiers were exactly the same, and in same order, as the top 10 race finishers. Not good! Right after the race I said that it was dull race and was more or less as exciting as watching grass grow. Unfortunately. However, for us Finns and to all Bottas fans it was a great race but for F1 it was worst two hour ad you could think.   merc team photo 17

If the Grand Prix races are decided already in qualifying, it can’t be ok. Then something is wrong. Excitement of the race is gone and regardless of all the other fuss and show, which seems to be important for Liberty Media, it is not going to help. In principal, all races should end up in the same order as the qualifying, as the quickest one gets the pole and the rest follow in the order of their qualifying lap times. Luckily, there are variables, like bad or good starts or first lap accidents, but if those are only ways to mixed the order, it is not good enough. What was worst in Abu Dhabi was the fact that second place Lewis Hamilton and fifth place Max Verstappen said after the race that overtaking was impossible if you were too close the car in front of you. If one was too close, he would lose the downforce and that was it. Why it is so? I thought, and many others as well, that with these new 2017-cars, with wider tires, stronger engines, improved aerodynamics and faster lap times, overtaking should be easier. But no! It has been just the opposite. Who can we thank for that? The strategy group of clever engineers from different teams, I suppose? To me it looks like they don’t have the least idea how to improve the overtaking. Or for some reason they don’t want to do it. With these present cars the overtaking was too difficult even on the DRS-stretches, at least in Yas Marine Circuit. I keep wondering why is it so difficult to lesser the aerodynamics of these cars, like getting rid of the oversize front wing. Or why they still use the tyre-warmers? With these two eliminated the skills of the drivers could increase, as it should be in F1.

auton nokka

For next season the rules will be more or less the same as this season. The biggest change will be the HALO-driver protection above the cockpit. The effect on aero will be something, but I don’t think it will have any effect on overtaking at all. The other change will be the number of tire compounds, as next season there will be seven different compounds to choose from. They are extremely hard, hard, medium hard, soft, supersoft, ultrasoft and hypersoft. For each race Pirelli will bring three different compounds and the teams and drivers have to choose the 13 sets they think they will need for the race weekend. If you ask me, F1 should have been able to manage with three compounds, hard, super and hypersoft.

This season we saw too many one stop races. And in some circuits even non-stoppers would have been possible, but the rule requires to use at least two different compounds if it’s dry. One problem has been the fact that some of the compounds are too close in performance. In order to mix the strategies of different drivers and teams, the compound differences should be at least 1,5 seconds per lap. It could put more pressure on the men who are making the strategy calls.

Liberty Media has plenty of problems to solve, in order to make everybody happy. And what is worst is the fact that it is less than 110 days when the first winter testday comes around.